Pikku-kakkosta ja kuvakirjoja
Taaperosta kasvaa leikki-ikäinen. Hän alkaa puhua, sanavarasto ja maailmankuva laajenevat. Kuvakirjat ovat vielä kovaa kamaa.
Liikkuva kuva astuu kilpailemaan lapsen huomiosta. Ensin tulee Teletapit ja lapsi on myyty. Pikku-kakkonen ja Muumi-videot tulevat perässä.
Kirjavalinnat seuraavat usein Pikkukakkosen ohjelmia. Lapsi fanittaa vuoroin Kaapoa ja Mikko Mallikasta, välillä on dinosaurus-vaihe.
Pelottavia juttuja
Muumi on kertakaikkisen hyvä mummonkin mielestä. Käy vaan niin ikävästi, että Mörkö pelästyttää pienen ihmisen. Aikuisen pitää tehdä ennakkotiedustelu onko kyseinen henkilö kuvissa. Lopulta lapsi kieltäytyy kokonaan katsomasta Muumeja. Samoin käy Myyrän kanssa. No ei haittaa, paljon on muuta tarjolla.
Liekö 3-vuotiaalla pelko-vaihe, koska noidat ja möröt pesiytyvät oman kodin nurkkiin. Toisaalta lapsi uskaltaa katsoa mummon mielestä todella hurjia videoita. Lapsi käsittelee pelon tunnetta omalla tavallaan.Satuja
Vähitellen aletaan lähestyä satuvaihetta. Hanhiemon satuaarre on hyvä johdanto perinteisiin satuihin. Punahilkka, Ruma ankanpoikanen, Kolme pientä porsasta ja monet muut löytyvät tarpeeksi lyhyinä versioina, joihin pieni kuuntelija jaksaa keskittyä.
Muistelemme niitä toisinaan yhdessä ilman kirjaakin. Lapsi osaa kertoa jo omin sanoin ja ottaa tarinoita mielikuvitusleikkeihinsä. Mummo saa olla vuoroin susi ja isoäiti, lapsi tietysti Punahilkka.
Sadut siis kiehtovat mielikuvitusta ja auttavat käsittelemään tunteita. Parhaimmissa klassikkosaduissa opettavuus, moralisointi ja tieto jäävät taka-alalle. Vaikka ne voivat sisältää pahoja asioita ja olla pelottavia, tärkeää lapselle niissä on hyvän voitto.
Disney ja DVD
Mutta sitten räjähtää pommi: kuvaan astuu videoitu Tähkäpää. Pian seuraa Frozen lauluineen ja rekvisiittoineen. Kirjan rinnalle astuu entistä vahvemmin DVD ja oheistuotteet. Oikeasti mummo ei tykkää, mutta näinhän se sukupolvien kuilu alkaa revetä.
Lapsi näkee nukketeatteria, sirkusta ja lastenkonsertteja. Koska teatteritilanteet ovat joskus pelottaneet, käymme oikeissa elokuvissa vasta kun Hän on 4-vuotias. Näemme Muumin ja Risto Räppääjän valkokankaalla. Risto alkaa kiinnostaa kirjanakin.
Lapsesta on tullut isosisko alle 3-vuotiaana. Tätäkin asiaa hän käsittelee kirjan avulla. Kun kuopus kasvaa, esikoinen liikkuu tottuneesti taaperokirjojen ja prinsessajuttujen välillä. Pikkusisar saa kuitenkin enemmän vaikutteita isommalta, hänen kirjalliset mielenkiintonsa noudattavat osin esikoisen makua.Kasvatustilanteita
Sisaruuteen, pelkoihin ja tunne-elämän käsittelyyn lapsi saa apua kirjoista. Samalla kun luemme, on hyvä keskustella lapsen omasta elämästä.
Mummon kullat ovat tyttöjä. Olen yrittänyt välttää roolimallien istuttamista, mutta arvelen, että mielenkiinto haarautuu tässä kohdin, noin 3-vuotiaana. Yritän muistella, mitä oma poikani kuunteli samassa iässä. Luonto ja eläimet vetivät häntä puoleensa enemmän kuin sadut kuninkaallisista. Päinvastoin kuin monet tuntemani pikkupojat, hän ei ollut kovin kiinnostunut autoista, traktoreista tai urheilusta. Lukulistaa
Olen jättänyt tarkoituksella tekstissä mainitut prinsessakirjat luettelosta, mutta niitä löytyy runsaasti kirjakaupoista ja kirjastoista.
Hanhiemon satuaarre 32. p. WSOY 2010.
Tony Ross: Haluan oman teltan
Buster 2007
(Suurin osa Tony Rossin kirjoista on ruotsiksi.)
Kristiina Louhi: Tomppa -kirjat
Maikki Harjanne Minttu ja Santtu -kirjat
Anneli Kautto: Veera-kirjat
Mauri Kunnas: Koiramäki-kirjat
- Kasvatustilanteita:
Mauri Kunnas: Hui Kauhistus! Otava 18. p. 2015.
Anne Fine: Mörkö sängyn alla? Mäkelä 2015.
Eric Hill: Puppe saa pikkusiskon Otava 2013.
Ben Furman: Elina kesyttää Tiikerin. Lyhytterapiainstituutti 2001.
Richard Scarryn kuvakirjat, esim. Eipäs-possu Tammi 2008.
Riikka Jäntti: Pikkuhiiri tuuliviiri. Tammi 2015.
Anneli Kanto: Kastehelmi Virtanen ja oma tahto. Karisto 2012.
Timo Parvela: Anna ja Antti, ei saa. WSOY 2002.
Norbert Landa: Anteeksi! Kustannus-Mäkelä 2009.
A.A. Milne: Nalle Puh-kirjat
Isompien kirjoja:
Astrid Lindgren: Peppi-kirjat
Gösta Knutson: Pekka Töpöhäntä
Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä
- -- Heinähattu ja Vilttitossu
Aikuisille:
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle. Ateena 2015.
Sirke Happonen: Muumi-opas. SKS 2012.
Mervi Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita. 2 Avain 2011
Lastenkirjablogeja:
http://varikaspaiva.blogspot.fi/
iltasatu.org: sähköinen lastensatujen foorumi, tekijänoikeuksista vapautuneita klassisia satuja ja sekä uusien lastenkirjojen sähköisiä versioita. Voi myös julkaista omia satuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti