perjantai 13. heinäkuuta 2018

Ensi kertaa päiväkotiin, eskariin



HYVIÄ KIRJOJA

PÄIVÄKODIN/ESIKOULUN ALKUUN





Päivähoito aloitetaan tavallisesti parivuotiaana, eskari vuotta ennen kouluun menoa. Lapsen iästä riippuen asiaa pohjustetaan perheissä monella tavalla. Kirjat voivat olla tässä oivana apuna.

Mummo ja muksut esittelevät uudehkoja tai muuten suositeltavia kirjoja päiväkodin tai esikoulun aloittaville lapsille.

Pienimmille tarhatulokkaille 


Oma kuvasanakirjani:
päiväkoti (Vau-kirjat 2015)

Luukkukirja kasvattaa lapsen sanavarastoa. Hyvää valmennusta päiväkodin touhuihin. Aihepiireinä on leikkiä, askartelua, juhlia ja paljon muuta. 




FelicityBrooks Viskarin kirja (Nemo 2017) 

Joskus käännöskirjojen todellisuus ei sovellu suoraan suomalaiseen elämään. Tämä kuvakirja on oikeastaan englantilaisten eskarien 2 -
3 -vuotiaitten tasoa. Siten se sopii parhaiten päiväkodin aloittajille. 

Aihepiireinä samoin kuin edellisessä sanakirjassa on vaatteita, värejä, koulutarvikkeita ja kirjaimia. Kuvat ovat kauniita, eläinhahmot suloisia.



David Melling Huuko menee päiväkotiin (Mäkelä 2015)

Huukon päiväkodissa meno on villiä: tervetuliaishaleja. torneja tyynyistä, kaverin peppu leimasimena. 


Pientä kuulijaa sähellys huvittaa. Hän kyllä arvaa, ettei tarhassa kaikki oikeasti tapahdu Huukon tyyliin.




Asiaa tarhan arjesta


Katri Kirkpelto, Meri Wäre Oona ja Eetu: Päivä hoidossa (Lasten Keskus 2011)

Oonan ja Eetun Päivä hoidossa on realistinen kuvaus siitä, mitä hoitopäivän aikana tapahtuu: Takit naulaan, sisätossut jalkaan, ruokailut, päiväunet, ulkoilut. Samalla se kertoo lapsen kokemista tunteista, ikävästäkin. Lapset selviävät siitä kun tietävät, että vanhemmat tulevat hakemaan illalla.

Tätä kirjaa voisi lukea ihan pienenkin tarhaa aloittelevan taaperon kanssa. Parhaiten se käy 3-vuotiaalle, jonka perhe on pitänyt pidemmän hoitovapaan.


Iloisella otteella tehty kuvakirja saa Mummon raadilta täydet pisteet.

Johanna Hulkko Ihana Maija, Marjo Nygård (kuv.)
(Karisto Oy 2018)



Kirja on herttainen tarina päiväkodin aloitusta odottavasta Maijasta. Hän on kiinnostunut hyönteisistä. Joskus ihmisetkin näyttävät ötököiltä. 

Maija käy äidin kanssa neuvolassa. Terveelliset elämäntavat, ystävyys ja vanhempien tuki lapsen itsetunnon rakentajina ovat kirjan aiheita.

Myös kirjan värikylläinen kuvitus on ihana. Todisteena siitä on kunniamaininta Kariston kuvakirjakilpailussa.


Jemina Heljakka Pikkupandat päiväkodissa (Tactic Games Oy ja Jemina Heljakka 2018)


Pikkupandat Pan ja Daa aloittavat päiväkodin iloisen odottavissa  tunnelmissa. Äiti valmentaa heitä kertomalla, että hän tulee hakemaan pandat illalla kotiin. 

Äidin lähtö päiväkodista työhön on vaikein kohta aamussa. Niinpä! Kohta pandat unohtavat ikävän ja seuraavilla kerroilla päiväkotiin jääminen sujuu paremmin.

Kuvituksen tummahko tausta saa meiltä miinusta, samoin osittain vaikea  sanavalinta.


Sanna Pelliccioni Onni-poika menee päiväkotiin (Minerva 2014) up.
Kokoelmassa Onni-poika, jännittäviä aikoja (Minerva 2017)

Alkuinnostuksen jälkeen tulee päiviä, jolloin Onni ei halua päiväkotiin. Asiaa hoidetaan isän käsinukkeleikillä. Naapurin Viljo-poika ja päiväkodin mukava ohjelma tempaavat Onnin mukaansa. Kohta hän ei malttaisi lainkaan lähteä illalla kotiin. 
(Saatavana myös e-kirjana)

Vihdoin päästään eskariin


Sanna Pelliccion Onni-poika menee eskariin (Minerva 2017)

Naapurin Viljon tokaisu ”Eskarissa on helppoa kun sen osaa” saa Onni-pojan mietteliääksi. Uni ei tule silmään. Isä lohduttaa, että häntäkin jännitti uusi työ.

Eskarissa on toinenkin Onni-niminen poika, jolla menee aluksi vieläkin huonommin.

Onnelliset Onnit pääsevät yhdessä piknikille eskaripäivän jälkeen. 

Tarhaan ja esikouluun menon pelkoa on kirjoissa ehkä liikaakin. Onni toimii hyvin terapiakirjana lapsen jännitykseen.  


Anneli Kanto Veera Virtanen ja esikoulu 2.p. (Karisto 2014)

Veera, perheen esikoinen on ollut kotihoidossa. Hän on rohkea, hänellä on hyvä itsetunto. Hän ei jännitä  eskarien menoa kuten monien muiden kirjojen lapset.

Vaikka Veera kokee monta epäonnistumista ensimmäisen päivän aikana, hän pääsee niistä yli. Illalla leikitään esikoulua muiden sisarusten kanssa.

Tuula Kallioniemi Karoliina esikoulussa (Otava 2015)

Yhteisnide sisältää tarinat Karoliina ja noidutut tossut ja Karoliina ja villit luistimet.

Ensimmäisenä eskariaamuna raisu Karoliina herättää vanhempansa kolmelta yöllä. Hän kertoo, että on koko yön harjoitellut kuorimaan mandariineja.

Eskarikaverit Lin ja Kasperi ovat tuttuja jo päiväkodista. Linillä on hienot kiiltotossut. Karoliina keksii, että hänen omat tossunsa ovat noidutut, jotka panevat hänet pomppimaan edestakaisin.

Samantapaisia juttuja Karoliinalla riittää jatkossakin: Kun hän ei ole matkustellut lomalla kuten muut, hän keksii, että joutui kesällä mänkiäisten vangiksi. 

Karoliinan huumori uppoaa eskari-ikäisiin muksuihin. Kavereiden nälviminen ja ronski kielenkäyttö vähän arveluttavat Mummolukijaa.


Hannu Hirvonen Sadan asteen eskarikuume (Karisto 2012)

Eskariaamuna  Api-Nalle saa yllättäen kuumeen. Sara haluasi jäädä kotiin hoitamaan sitä.

Lapset saavat kertoa kodeistaan. Saran tarinat Api-Nallesta ja kissoista ovat hyvin mielikuvituksellisia. 

Esikoulun normaalit rutiinit, leikkiminen, päivälepo, satutuokio ja iltapäivän ulkoilu käydään läpi. Illalla ei Api-Nallella ole enää eskarikuumetta.

Päiväkotidekkareita


Kirjasarja sijoittuu päiväkoti Harakanpesään. Leo ja Liisa, tarhan superetsivät ratkaisevat pieniä arvoituksia. Johtolankojen etsiminen esitetään tiiviissä muodossa aitoon dekkarityyliin.

Lars Maele: Kuka tuli sisälle ulkokengät jalassa: Mysteerejä päiväkoti Harakanpesässä (Tactic Publishing 2018)

Päiväkodin juhlat ovat vaarassa mennä pilalle likaisten jalanjälkien takia. 

Kuka vei silmälasit?


Elinan silmälasit katoavat yllättäen.

Kuka on pullavaras?

Naamiaisia varten on leivottu pulla jokaiselle. Palohälytyksen aikana yksi katoaa.


Monenlaista lasta täällä nähdä saa


Veera Salmi: Rebekan rapupäivä (Otava 2016)

Pablo ja heiluvat hampaat (Otava 2017)


Päiväkoti Heip-pakamun tarinat ovat ihan parasta kuvausta tämän päivän lasten monikulttuurisesta arjesta. Tarinat antavat ajattelemisen aihetta myös aikuiselle lukijalle.  Lastenkirjan ei tarvitse olla lapsellinen.

Sarjalle toivoisi jatkoa. Ikäsuositus +3 -100 v.

Asiatietoa netissä:

www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-aloittaa-paivahoidon/ 














lauantai 23. kesäkuuta 2018

Unilukemista lapsille




Nukutuskirjoja lapsille - kun uni ei tule


Nukahtaminen on vaikeaa joskus lapselle kuten aikuisellekin. Aktiivinen päiväohjelma, turvalliset iltarutiinit, rauhallinen tunnelma eivät aina auta.  Iltasatu on mukava tapa rauhoittaa lasta Höyhensaarille. Mutta mikä neuvoksi, jos uni ei vain tule pieneen silmään?

 Carl-Johan Forssén Ehrlin:
 Kani joka tahtoi nukahtaa: nukutussatu kaikille iltakukkujille (Otava 2015)

Norsu joka tahtoi nukahtaa (Otava 2017)



Kani joka tahtoi nukahtaa mainitaan maailman myydyimpänä iltasatukirjana. Kirjoittaja on ruotsalainen käyttäytymistieteilijä ja NPL-valmentaja.

Teksti muistuttaa kovasti rentoutusäänitteiden sisältöä. 
Mukana on lukuohje haukotuksineen: osa tekstistä lausutaan yksitoikkoisen hitaasti, osa voimakkaammin. Tietyillä kohdin sanotaan lapsen nimi. (5-vuotias ihmetteli pitkään, mistä kirjan tekijä on voinut tietää hänen nimensä.)

Molemmissa kirjoissa vaelletaan reitti unta ja nukkumapaikkaa etsien. Välillä vakuutellaan, että kuuntelija on entistä unisempi. 

Kirjojen eläinhahmot ja tarinoiden sadullinen sisältö sinällään ovat lasta kiehtovia. Tässä Kani-kirja on himpun Norsua  parempi.

Pitkät välipuheet ylittävät ihan pienen kuuntelijan mielenkiinnon. Etenkin Kanin teksti voisi olla helpommin suuhun sopivaa. Paikoitellen monimutkaisten lauseiden ääneen lukeminen vaatii harjoitusta. 

Norsun teksti on jonkin verran sujuvampaa. Sen pehmeäsävyinen kuvitus (eri kuvittaja) on myös onnistuneempi kuin edeltäjänsä.

Kirjoittaja suosittelee lukemaan tarinoita useampana iltana, jotta niiden suggestiivinen vaikutus voimistuisi. Meille ei kovin useita uusintakertoja tullut, lapset toivoivat aina muuta lukemista.

Kirjoja kannattaa kuitenkin kokeilla,
vaikka mummon koehenkilöt eivät antaneet niille korkeita pisteitä eivätkä vaipuneet uneen lukemisen aikana (anteeksi, Carl-Johan). Aikuinen lukija nukahtaa takuuvarmasti lukusession päätteeksi. 

Oppaiden anti lie parasta, jos lapsi on isompi, ymmärtää paremmin rentoutumisen käsitteen ja itse kokee nukahtamisensa ongelmaksi.

Suloinen norpanpoika ja pikkujänö


Satu Pusa: Nuutti Pikkukuutti (Sun Text Oy 2016)
(sisältää cd:n)

Suomalainen nukahtamistarina saimaannorpan poikasesta on runomuotoinen satu kuutin ja emon lepäilystä talvipesässä. Kirjassa on tavoitettu turvallinen rauhoittumisen tunne, unta ei kiirehditä.

Emo  kuiskaa Nuutille
hiljaisella äänellään
salaisuuden:

”Olet rakas 
ja tärkeä pienokainen,
paras oma itsesi,
…juuri sellainen kuin olet,
…rakas minulle.

Nuutti Pikkukuutti tuntee hyvää oloa,
on vain niin mukavan raukea olla,
kun jo tietää,

…että uni tulee
…ihan itsekseen…

Cd:llä tekstin säkeiden mukaan tauotettu luenta tekee töksähtelevän vaikutelman. Rauhallinen musiikki olisi sopinut äänitteet taustalle.



Nora Surijegin: Uneton jänö (Minerva Kustannus Oy 2018)

Loppusoinnuin riimitellyssä tarinassa jänis pyörii sängyssä turhaan.  Se lähtee yölennolle etsimään unta kuusta. Sieltä jänö tuo laskuvarjollisen unenpaloja. Aamuaurinko herättää hänet, unta kaikki olikin.

Kuten monesti kuvittajan itse kertomissa saduissa, tumman utuinen kuvitus ylittää sanallisen sisällön.


Kukutaan, ei nukuta 


Mervi Wäre, Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu Ei nukuta (Lasten Keskus 2012)


Tämän kauniisti kuvitettu kirja on saatavissa ainakin  kirjastosta.

Lasten iltapuuhat sujuvat iloisesti. Oonan puuttuva s-kirjain huvittaa mummon lukupiiriä. Isän iltasatu  kolmesta pukista jää kesken ja vaivaamaan Eetun mieltä. Hän nousee sängystä valittamaan milloin janoa milloin pissahätää. 

Lopulta molemmat vanhemmat nukahtavat lastenhuoneeseen, kunnes Oona herää ja kiljaisee: Ei kukuta!

Mummo jää  miettimään, kannattaako sittenkään ottaa unilukemiseksi näitä lukuisia kirjoja, joissa pelätään mörköä sängyn alla, pyydetään juotavaa ja juostaan monet kerrat pissalla.


Unitietoa isommille



Tatu ja Patu saavat vieraaksi Satu-vauvan. Pojat ovat valmistautuneet huolella iltatoimiin. Heillä on myös laaja tutkielma unista, joissa tapahtuu uskomattomia asioita. 

Tatu ja Patu -kirjojen huumori puree monen ikäisiin. Kuvien yksityiskohdissa riittää tutkimista useammaksi lukukerraksi. (Mummo on huomannut, että lapset katselevat T&P -kirjoja mielellään itsekseen, vaikka eivät osaa vielä lukea.)


Tuula Kallioniemi Karoliina ja oikukas uni (Otava 2014)

Karoliina on kadottanut unenlahjansa. Ei auta kampaiden laskeminen ei tylsä kirja.  Koulussa väsyttää. Entiset eskariopet saapuvat tuomaan Nukkumatin takaisin tyttösen luo. 


Tämä kirja sopii jo kouluikäisen lapsen unilukemiseksi.

Uniniksejä teineille

Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku (Otava 2018)

Nukkumatti kokee menettäneensä suosiotaan muiden taruolentojen joukossa. Asian korjaamiseksi hän perustaa blogin. 

Koululaiset ja teinit tarvitsevat motivointia yöunille menemiseen. Kirjan humoristisella otteella laaditut tietoiskut kertovat nukkumisen tarpeellisuudesta. Myös unen saantia häiritsevät tekijät listataan ja annetaan joukko uniniksejä: 

liikunta
ruoka
hyvä mieli 
tuuletettu huone
kirjan lukeminen

Tälle kirjalle toivoisi menestystä huolimatta sen vaatimattomasta koosta ja ulkonäöstä. 


Tietoa lasten ja nuorten uniongelmiin:

Unikoulut vauvoille:

Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu)
 Unihiekkaa etsimässä 7. up (Duodecim 2015)

https://mummolukee.blogspot.com/2015/11/unihiekkaa-etsimassa-kirjaesittely.html






Youtubesta

 satuja 

rentoutusääniteitä 

rauhallista musiikkia unen odotteluun. 










maanantai 2. huhtikuuta 2018

LUE LAPSELLE

https://mummolukee.blogspot.fi/

6 FAKTAA LAPSELLE LUKEMISEN TÄRKEYDESTÄ

Sanavarasto moninkertaistuu.
                     Koulussa oppii paremmin.
Lapsi kasvaa itsevarmemmaksi ja pärjää paremmin porukassa.
             Iltasadun kuullut lapsi nukkuu pidemmät yöunet.
Lapsesta kasvaa parempi keskustelija ja kotona jutellaan enemmän.
                         Lapsi, jolle luetaan, lukee myös aikuisena.
                                                                                                  (Lainaus lue lapselle.fi)

PIENI LUKUOHJE

Pidä lasta mieluiten sylissä, kun luette ja katselette kirjan kuvia. Lapsi nauttii läheisyydestä ja syli rauhoittaa keskittymistä. Iltasatua voi olla parempi kuunnella pää tyynyllä.

Vauvan ja pienen taaperon kanssa valitaan katselukirjoja, joissa on selkeät kuvat. Kirja ei sisällä paljoa tekstiä. Aluksi lapsi osallistuu osoittamalla kuvia. Lukija jaksaa kehua onnistunutta suoritusta. Luukku- ja nappikirjat antavat lisäpuuhaa pienille käsille. Lapsi harjoittelee asioiden nimeämistä oman tasonsa mukaan.

Isomman taaperon kirjassa saa olla jo pientä juonellista ainesta runsaan kuvituksen lisäksi. Lukijan ei tarvitse olla aina pääosassa, vaan lapsi voi välillä kertoa mitä hän näkee kuvissa.

Lorut ja laulut ilman kirjaakin ovat mukana monissa arjen tilanteissa. Pukeminen, syöminen tai muut haastavat hetket ohittuvat kevyemmin lorun voimin. 

Pitemmän kirjan kohdalla on hyvä käydä läpi juonta etukäteen. Keskustelu ja kuvista kysely lukemisen välillä aktivoi lasta ja antaa lukijalle palautetta miten lapsi kokee kuulemansa. Voimme valita parhaan kuvan tai kuunnella hauskan kohdan uudelleen.

Lue eläytyen. Eri äänensävyt, liioittelu ja eläytyvä esitys värittää tarinaa. Vähän isommista lapsista voi ylinäytteleminen tuntua ärsyttävältä. Nukutustilanteessa sadun voi esittää hillitymmin.

Monesti lapsi tahtoo kuulla saman tarinan yhä uudelleen ja mieluummin samalla tavalla. Kriittisimmät kuulijat voivat huomata yhdenkin sana puuttumisen. Tarinan vaiheita on mukava muistella myös ilman kirjaa. Eri lukukerroilla esitystapaa on kiva varioida.  Lukijan ilmaisutaito paranee harjoitellen.

Lukeminen eri-ikäisille sisaruksille voi olla melkoinen haaste. Ratkaisuna käy ehkä, että kumpikin saa valita oman kirjansa, jotka luetaan peräjälkeen. Pienemmän lapsen keskittymistä isomman sisaruksen kirjaan edesauttaa se, että hän saa kääntää kirjan sivuja (vaikkapa pehmolelu apurinaan).

Nuorempi lapsi saattaa kaivata apua vaikeiden kohtien ymmärtämiseen. Keskustelu- ja selitystauot auttavat. 


Jatka lukemista lapselle vielä kun hän on jo oppinut lukemaan. Lapsen oma lukeminen on alussa hidasta ja hän turhautuu pitkien tekstien kanssa. 

KIRJASTO

Lapsen on hyvä oppia vierailemaan kirjastossa jo pienestä. Kirjojen lisäksi sieltä löytyy leikkinurkka, piirustuspaperia ja lautapelejä. 

Uutta ovat pelipadit, joiden ei toivoisi varastavan lapsen  huomiota pääasialta.

Oman kirjastokortin saaminen on iso asia ja ylpeyden aihe lapsellesi.
Jos omasta kirjastosta ei löydy suosikkikirjaa, voi tehdä nettivarauksen. 

SADUTUS

Lapsi saa vapaasti kertoa joko oman tarinansa tai jonkun muistamansa sadun tai kertomuksen. Aikuinen kirjoittaa sen muistiin sana sanalta. Hän lukee sen ääneen lapselle, tarvittaessa tehdään muutoksia. Tarkoituksena on antaa lapsen olla johtajana. Aikuinen ei
tee johdattelevia kysymyksiä, parantele tai arvostele suoritusta.

Kirjoitetut sadutustuotokset ovat myöhemmin kiva muisto lapsuudesta. Myös äänitettyjä versioita voi tehdä.

https://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm


MISTÄ TIETOA

Uusia lasten- ja nuortenkirjoja julkaistaan vuosittain, onneksi. Tuoretta tietoa kirjastojen lisäksi netistä voi tutkailla lastenkirjablogeista tai kootummin Kirjavinkit ja Kirjasampo/sivupiiri -sivustoilta. 


Alle kouluikäiset

Hyviä vinkkejä ja kirjalistoja Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle 2.p. (Atena 2016)


Kirjavinkit-sivusto:

https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lastenkirjat/

Uutuuskirjoja, hyvä aihepiiriluettelo


Esi- ja alakoululaiset

Kaisa Laaksonen: Suuri lukuseikkailu (Avain 2017)

Seikkaperäinen ja kiinnostava opas 6 - 12 -vuotiaille sopivasta kirjallisuudesta. Mukana runsaasti koukuttavia tekstilainauksia eri aihealueilta.

Tämän kattava hakuteos on tehty niin nuorille lukijoille kuin heidän vanhemmilleen ja  ja ammattikasvattajajille. 



Nuoret


Uutuuskirjojen esittelyä, hyvä aiheluettelo


Kirjasuosituksia 

Tässä kirjalistaa  0 - 7 -vuotiaille Lue lapselle -nettisivuilta.

0 - 1-vuotias

Erkintalo Jenni: Millainen minä? Etana editions 2016
Tapola Katri & Pertamo Karoliina: Oivan pallo. S&S 2017
Hannele Huovi: Vauvan vaaka. Leikkiloruja ja runoja vauvoille, Tammi up. 2005
Suomen lasten runotar, toim. Kaarina Helakisa, kuv. Leena Lumme, Otava up. 2016
Peukaloputti. Meidän vauvan runot. Toim. Katriina Kauppila, kuv. Timo Kästämä, Otava up. 2004
Eppu Nuotio: Silkkipaperitaivas, rakastamisrunoja vauvoille, kuv. Virpi Penna, Tammi 2005
Inkeri Karvonen: Hupsuja hassuja hipsukkatassuja: Runoja vauvoille ja taaperoille, kuv. Emmi Jormalainen, Otava 2016
Jukka Itkonen & Matti Pikkujämsä: Somat sormet: meidän vauvan ensikirja / Söta fingar: bebins första bok, ruots. Annika Sandelin, WSOY 2010
Anne Vasko, kuv: Oma maa mansikka –  Smultronstället, ruots. lorut Annika Sandelin, Tammi 2016
Nina Pirhonen: Brum brum, Otava 2016
Happonen Kaisa: Mur, eli karhu. Tammi 2016
Hurme Vuokko, Junttila Suvi-Tuuli: Leikkimäänteippi! S&S 2016
Katajavuori Riina & Savolainen Salla: Pulmu keinuu. Schildts & Söderströms 2015
Király Reká: Yksi vielä. Etana editions 2014
Louhi Kristiina: Tomppa ja tohtori korva. Tammi 2017
Teräs Mila: Elli ja tuttisuu. Otava 2013; Elli ja unenpää. Otava 2012
Elina Pulli & Karoliina Pertamo: Kukkuluuruu – Kuckeliku, ruots. Laura Koskela, Lasten Keskus 2016
Aino-Maija Metsola: Värit; Numerot, Nemo 2015

2 - 3 -vuotias

Kirsi Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa. WSOY 2004.
Andrén Emelie, Savolainen Salla. Ruuhkaa autokorjaamolla. Otava 2017.
Lähde Kristiina: Arhippanokka kohti etelää. WSOY 2016.
Nikunen Antti: Onna on poliisi. WSOY 2017.
Nikunen Antti: Urho on huoltomies. WSOY 2017.
Nuotio Eppu, Louhi Aino: Matkakuumetta. Bazar 2016.
Reittu Ninka: Sinä olet superrakas. Otava 2017.
Savisaari Aira & Ruohonen Hannamari: Niilo ja villit kepparit. Karisto 2017.
Teräs Mila: Olga Orava ja metsän salaisuus. Lasten keskus 2014.
Vasko Anne: Jukolan seitsemän poikaa. Tammi 2016.
Venho Johanna: Linnunmaitoa kainalokanoille. Lasten keskus 2015.

4 - 5 -vuotias

Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? Suom. Hannes Korpi-Anttila, WSOY up. 2007
Hirvonen Elina, Tietäväinen Ville: Näkymätön. Lasten keskus 2016.
Kanto Anneli: Perttu Virtanen ja varkaus. Karisto 2016.
Kirkkopelto Katri: Piki. Lasten keskus 2016.
Kivelä Malin & Bondestam Linda: SuurenmoinenRosabel. Teos 2017.
Korolainen Tuula: Kissa Killin villi lelupäivä. Tammi 2016.
Nopola Tiina, Lindman Mervi: Siiri ja heppa Huoleton. Tammi 2016.
Nygård Marjo: Kaikessa on itua. Siilin puutarhassa. Lasten keskus 2017.
Pelliccioni Sanna: Onni-poika saa eläinystävän. Minerva 2017.
Pentti Pipsa: Lyyli ja hurja paperi-hukka. Otava 2016.
Salmi Veera & Warsta Elina: Päiväkoti Heippakamu.Repekan rapupäivä. Otava 2016.
Steve, Antony: Herra Panda leipoo. Otava 2015.
Katri Kirkkopelto: Piki, Lasten Keskus 2016
Liisa Kallio: Pikku papu -kirjat, Tammi
Jenni Erkintalo: Värejä meressä, Etana Editions
Maikki Harjanne: Minttu– ja Vanttu -kirjat, Otava
Kristiina Louhi: Aino-kirjat, Tammi
Pirkko Harainen & Leena Lumme: Emma-kirjat, WSOY
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-kirjat, Tammi
Sanna Pelliccioni: Onni-poika-kirjat, Minerva
Gunilla Bergström: Mikko Mallikas– ja Milla-kirjat, suom. Kaija Pakkanen ja Sanna Uimonen Tammi
Kaiken maailman eläinsadut, toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä, Otava up. 2015
Suomen lasten hölmöläissadut, toim. ja kuv. Pirkko-Liisa Surojegin, Otava up. 2012
Hannele Huovi: Urpo ja Turpo –kirjat, kuv. Jukka Lemmetty, Tammi

6-vuotias

Lennart Hellsing & Paul Ströyer: Tässä tanssii herra Kurkku, suom. Juhani Lindholm, Rabén & Sjögren 2011
Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Allakka pullakka, WSOY 2004
Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Yökyöpelit, WSOY 2011
Jukka Itkonen: Leikkihaitari, valitut lastenrunot 1986–2010, kuv. Matti Pikkujämsä, Otava 2011
Hannu Hirvonen: Sadan asteen eskarikuume, Karisto 2012
Frölander-Ulf Lena: Minä, Muru ja metsä. S&S 2016
Laajarinne Jukka, Warsta Elina: Multakutri ja suon salaisuus. WSOY 2017
Pelliccioni Sanna: Onni-poika menee eskariin. Minerva 2016
Ruohonen Laura: Tippukivitapaus. Otava 2017

7-vuotias

Andersson Henrika: Nauvo-Auvo aalloilla. S&S 2016
Bagge Tapani: Ryhmä Z ja lohikäärmeen kita. WSOY 2016
Kallioniemi Tuula: Ensiluokkaiset eläintenhoitajat. Otava 2016
Kallioniemi Tuula: Karoliina, ekaluokkalainen: Otava 2016
Lagercrantz, Rose: Onnentyttö Dunne. Mäkelä 2016
Niemelä Reetta: Pipsa pipariviulun 42 kaveria. Otava 2017
Lukupalat-sarja, WSOY
Kustannus-Mäkelän helppolukuiset sarjat
Tittamari Marttinen: Leon lemmikkiuutiset –sarja, Kirjapaja ja Lasten Keskus
Sari Peltoniemi: Gattonautti ja muita arkisatuja, kuv. Liisa Kallio, Tammi 2012

Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä, kuv. Christel Rönns, Otava up. 2013

Lyhyempi suosituslista (mukana 8- 12 -vuotiaiden kirjoja):

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/nama-lastenkirjat-kaikkien-vanhempien-olisi-hyva-lukea-lapsilleen


maanantai 22. tammikuuta 2018

Hyviä lapsiperheen keittokirjoja: Saisinko lisää! Vauvalle, Pienet kokit ja ruokaräppiä



Kukka Havas: Saisinko lisää? 

Satori Books 2017


 -Saisinko lisää! Vanhemmat haluaisivat kuulla tuon lauseen lapsen suusta useammin, kun ollaan terveellisen aterian ääressä. 

Keinona voi olla ottaa muksu mukaan  kokkaushommiin. Pienelle apukokille löytyy sopivaa tekemistä: leivitystä, pilkkomista tai ainesten sekoittamista.

Omatekemä maistuu paremmin


Saisiko lisää -keittokirja sisältää monia kasvatuksellisia oivalluksia.  Lapsi tutustuu uusiin ruoka-aineisiin, maistamiskynnys madaltuu, käsillä tekeminen tulee mukaan ja keittiössä puuhaaminen on lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa. 

Kirjan tekijä Kukka Havas kirjoittaa esipuheessa:

"Yhteiset ruoanlaittohetket ovat avanneet aivan uudenlaisen makujen maistamisen ja käsillä tekemisen maailman."

Paljon reseptejä


Pääruokina on corn flakes -muruilla leivitettyä punakampelaa, lempeää kanakeittoa, karitsaburgereita, juurespastaa  ja paljon muuta.

Todella hyvä idea on ollut ottaa kirjaan mukaan eväsruokia. Lapset tykkäävät leipomisesta. Tehdään siis vaikkapa porkkanasämpylöitä tai skonsseja. Evääksi sopii myös lihapiirakka tai kana-pastasalaatti.

Lisukkeet ja kastikkeet -osasto sisältää monenmoista: juuresröstiperunoita, punaisia uunijuureksia (Red Chips) pehmeää kookosriisiä, fetajuusto- ja rapusoosia, ruskeaa kastiketta unohtamatta.

Välipaloissa ja jälkiruoissa on kauraletuista kotijäätelöön ja pian ajankohtaisiin laskiaispulliin.


Vaikka saman tyylisiä oppaita on tehty jo tätä ennen, tämän kirjan vahvuutena on todella terveellinen, laadukas ja helppo arkiruoka.

Käytetyt raaka-aineet löytyvä lähikaupasta. Reseptejä on helppo yhdistellä keskenään. Pääruokia voi käyttää useampina päivinä ja yhdistellä eri lisukkeiden kanssa.

Vinkkejä


Kirja tarjoaa resepteihin tarkat työohjeet. Pienen apukokin kuvake ohjaa, mitkä tehtävät lapsi voi tehdä.

Eräs kirjan vahvuus  verrattuna muihin lasten kokkioppaisiin on runsas vihjevalikoima.


Mummot ja vaarit pesivät ennen vanhaan perunoita pesuvadissa.  Perunoiden uintikilpailu on hauska tapa saada lapsille mieluista tekemistä ja samalla auttaa ruoan valmistuksessa.

Mikä on parempaa kuin tuoreet kasvikset ja vihannekset. Niistä voi rakentaa vaikkapa tornin tai linnan piknikviltille.


Lasten  ja vanhempien on kiva kokkailla tämän tyylikkäästi kuvitetun ja taitetun kirjan avulla. 


Facebookissa: 

https://www.facebook.com/search/top/?q=saisinko%20lis%C3%A4%C3%A4%3F%20maistuvampaa%20yhdess%C3%A4%20kokaten





Vauvalle samasta padasta


Outi Väisänen: Samasta padasta : huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi   4.up (Readme.fi 2017)

Vauva tottuu nopeasti  perheen tavalliseen kotiruokaan tämän kirjan neuvoin. 


Koska vauvan pitää syödä terveellisesti, paranee myös vanhempien ravinnon laatu. 

Kirja noudattaa yleisiä ikäsuosituksia, tosin maustamista aloitetaan nopeammin. Kirjoittajan mukaan jo 7 kk ikäinen saa samat mausteet kuin aikuinenkin suolaa lukuun ottamatta.

Tehdään reiluja annoksia, joten hyvää on tarjolla vielä huomennakin. 

Veget, liha, kala ja jälkkärit on ryhmitelty omiksi osastoikseen.

Soserumbaa voi lyhentää. Sormiruokailuun käy jopa keitetty riisi.


Pikkukokki keittiössä

Heidi Paajala: Pienten kokkien keittokirja 
(Gummerus 2016)

Tämä kirja on suunnattu jo lukutaitoisille kokeille, jotka pystyvät toimimaan lähes itsenäisesti keittiössä.

Kirjan reseptit ovat enimmäkseen leipomis- ja jälkiruokaosastoa. Herkullisia juttuja onkin mukana: pikkuleipiä, kakkuja, monenlaisia jälkiruokia.

Pääruokaakin tehdään: pastaa, tortilloja, lihamureketta ja lohta.

Työvaiheet on esitetty sanoin ja värikkäin kuvaruuduin. Kyllä pitäisi onnistua.

Räppiä ja nuorten trendiruokaa


Sinikka Nopola, Tiina Nopola: Risto Räppääjä kauhan varressa (Tammi 2017)

Risto R:n kirja puhuttelee rennolla tavalla teini-ikäistä kokkia. 


Reseptiti on nimetty mielikuvituksella: Sevillan saiturin kalsea keitto, Elvin pöyhkeä papusalaatti, Äkkisulava jogurttijäätelö.

Tämä keittokirja on totisesti ajan hermolla: mukana on kasvisruokaa, hummusta ja erityisen paljon raakaruokareseptejä: shusia, raakakakkuja, tuorepuuroja.

Reseptit ovat sopivan yksinkertaisia aloittelevalle mestarikokille. Ja mainio apu isommalle koululaiselle, jos haluaa loihtia omannäköisen välipalan. 

Räppirunot tahdittavat keittiöpuuhia.