Viisi villiä Virtasta

Mummon murhe

Mummo huolestuu, kun 6-vuotias haluaa katsoa telkkaria putkeen vaikka koko päivän. Ylen lastenohjelmat häviävät maksullisten ja mainoskanavien tuotannolle. Lapsi toteaa lakonisesti, että kirjat eivät kiinnosta häntä enää yhtään.

 Mummo miettii:

1. Onko hänen ristiretkensä kirjojen puolesta mennyt totaalisesti kiville? 

 2. Toisaalta, lapsen reaktio on aito ja hän uskaltaa sanoa sen.

3. Onko mummolla oikeutta vaatia, että kirjat kiinnostavat lasta, jos näin ei ole.

Kirjoja luetaan kyllä edelleen. Varsinkin iltasatu on suosittu numero lastenhuoneessa. Saahan siinä luvan valvoa vähän pitempään.

Veeran mukana eskariin

Kesän lopussa alkaa esikoulu lähestyä. Hommattaan eskarikirjoja. On uudempaa ja vanhempaa tuotantoa, osa jo ihan oikean kirjan näköisiä, osa kuvakirjoja.

Tapahtuu ihme: Löytyy Veera Virtasen esikoulu. Yllätys, yllätys, lapsi on kuunnellut sitä Youtubesta ja  osaa tarinan sanasta sanaan. Kirjaa luetaan koko ilta etu- ja takaperin.  Mummo taputtaa henkisiä käsiään tyytyväisenä.

(Kirjan luentaa ei löydy enää Youtubesta)

Veera on rohkea, hänellä on hyvä itsetunto. Hän ei jännitä esikoulua kuten monien muiden kirjojen lapset.

Ja vaikka hän kokee monta epäonnistumista ensimmäisen eskaripäivän aikana, hän pääsee niistä yli .

Mummo huomaa sattumalta, että Virtasia on enemmänkin. Hän varaa kirjastosta koko lastin ja vie ensin kolme opusta mukanaan lasten luo. Kirjat luetaan heti putkeen, uusintakierros päälle. Seuraavalla kerralla on naapurin poika mukana, taas luetaan samat tarinat moneen kertaan. 3-vuotia haluaa leikkiä Vilma Virtasta, petaa vuoteensakin, kun näkee miten siisti Virtasten tyttöjen huone on.

Kivaa kirjojen alussa on sivu, jossa luetellaan päähenkilön ominaisuuksia humoristiseen sävyyn.  Eskarilainen tahtoo tietysti olla Veera, jonka rooli vanhimpana on komentaa muita.

Rannalla rapakivellä

Vilma Virtanen ja uimataito. Vilmalla on taipumusta erityisherkkyyteen. Kiva kesäkirja, jossa lapset uivat luonnonvesissä.

Sarjan ensimmäinen kirja on melko perinteinen tarina uimaan oppimisesta. Huumoria ja hauskoja sattumuksia alkaa tulla enemmän jatko-osissa.

Tyttö-poika -jutut

Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat. Kirja tuo aika hätkähdyttävällä tavalla esille tyttöjen ja poikien arjen erilaisuuden vaatteissa, tavaroissa ja leikeissäkin. Lopussa pojat ja tytöt mahtuvat samaan leikkiin. Kirja purkaa roolimalleja mutta välttää saarnaamisen.

Kamala pikkusisko

Kastehelmi Virtanen ja oma tahto. Kuopus on kova huutamaan. Hän turvautuu puremiseen, jos asiat eivät suju. Ulos lähtiessä Helmi on varsinainen taistelupukeutuja.  Kirpputorilla joudutaan kaaokseen, kun hän ei saa lelua itselleen. Muut lapset ovat aluksi avuttomia hänen kanssaan. Vähitellen he keksivät kasvatuksellisia konsteja, jotka alkavat toimia. Apua siis aikuisellekin lukijalle.

Sisarkateutta

Perttu Virtanen ja kauhea kateus. Perttu on sisarussarjan keskimmäinen. Hän tuntee jäävänsä huomiotta. Tilanne kulminoituu siskon syntymäpäivänä. Perttu tuntee itsensä syrjityksi. Hän päättää kostaa muille ottamalla luvatta siskon pyörän käyttöön. Vilma löytää eksyneen karkulaisen itkemässä  ja polvet ruvella. Kotona Perttu pääsee huomion keskipisteeksi hurjalla tarinalla karkumatkasta.

IIk!

Paavo Virtanen ja pimeys. Pimeänpelkoa on käsitelty monissakin lastenkirjoissa. Virtasen Paavo näyttelee aluksi rohkeaa, mutta mielikuvitus saa hänetkin valtoihinsa pimeänä iltana. Pelastus tulee taas isompien sisarusten taholta.

Koira tulee taloon

Virtasen lapset ja pentu. Lapset tahtovat koiranpennun, jonka käytös on kaikkea muuta kuin ennakko-odotukset. Lasten mielenkiinto koiran hoitamiseen laantuu pian ja vanhemmat tahtovat palauttaa pennun takaisin. Neuvokkaat  Virtasen vekarat pitävät kokouksen ja jakavat koiranhoitotehtävät.

(Mummon huomautus: Toimii vain fiktiivisillä Virtasilla. Oikeassa elämässä koiran kouluttaminen yhteiskuntakelpoiseksi lemmikiksi kuuluu aikuiselle.  
Päävasttuu hoitotehtävistä jää myös usein heille.)

Pikkuveli pulassa

Perttu Virtanen ja varkaus. Perttu Virtanen joutuu ikävään välikäteen rikottuaan siskonsa lelun. Hän turvautuu varkauteen. Tapahtumasta seuraa pelko ja omantunnon tuskat. Paavo tunnustaa rikkomuksensa ja asia käydään selvittämässä.

Virvon varvon

Vilma Virtanen virpomassa.  Lapset valmistautuvat pääsiäisen viettoon. Veera ei ota mukaansa Vilmaa, joka on laiskotellut, kun muut ovat keränneet pajunkissoja räntäsateessa.  Ujo Vilma rohkaistuu virpomismatkalle nuorempien sisarusten kanssa. Pieniä kommelluksia kolmikolle tulee matkalla eteen, lorukin muuttuu välillä.  Oven avaavat vihainen mummo, mukava täti koiransa kanssa ja väsynyt nuori mies.

Palmusunnuntain retki on kuvattu sydämellisellä huumorilla ja lasta ymmärtäen. Kirja on kiva johdatus supisuomalaiseen pääsiäisperinteeseen.

Virtaset huvipuistossa

Virtasilla on kiltteysviikot. Palkintona on tiedossa reissu huvipuistoon. Isommat lapset tekevät kotitöitä. Kuopuksen Kastehelmen tarvitsee olla vain kiltti. Ei kiukuttelua, karkin kerjäämistä kaupassa, temppuilua iltatoimissa. Ja hän yrittää kovasti.

Keltaiset lippalakit päässä perhe saapuu huvipuistoon. Lapset jakautuvat eri laitteisiin, Veera Kastehelmen vastuuhenkilönä. Pikkusisko on liian pieni hurjiin laitteisiin. Turhaa oli olla kiltti, kun pääsee vain possujunaan. Kastehelmi suuttuu, karkaa ja katoaa. Heittääpä suutuspäissään lippalakin veteen.

Veera hätääntyy, samoin koko perhe. Etenkin, kun keltainen hattu kelluu vedessä. Lopulta Kastehelmi löytyy. Hänkin pääsee nauttimaan vauhdin hurmasta vanhempien kanssa. 

Mummo ja lapsoset ovat vannoutuneita Virtas-faneja. Emme taaskaan pettyneet. Mekin menemme huvipuistoon kesäloman päätteeksi, vaikka emme ole olleet kovin ahkeria, kilttejä kyllä.

Kuka kiusaa Veeraa

Ekalukuokkalainen Veera joutuu kiusaamistilanteeseen. Alakoululaisten kulttuurissa tyttöjen ja poikien yhdessä leikkiminen on tabu, johon jo mummo aikoinaan törmäsi. 

Tuntien Veeran topakan luonteen hän selviää nopeasti vaikeuksista. Kun salaperäiset ilkeät kirjelaput ja tekstiviestit ilmestyvät, hän uskaltaa selvittää asiat puhumalla. 

Mummo tietää, että arkanahkainen lapsi voi jäädä keinottomaksi koulun arjessa. Ehkäpä kiusaamisesta kärsivä koululainen oivaltaa tätä sankari-Veeran tarinaa lukiessa varteenotettavan toimintamallin.

Reipaskin tahtoo syliin

Paavo Virtanen ja tauti Paavo on aina reipas ja terve. Sisaruksilla ja kavereilla on allergioita, laktoosi-intoleranssia, diabetesta sun muuta. Joskus Paavoa harmittaa, että häntä ei oteta syliin tai huomioida kuten muita. 

Mutta sitten iskee flunssa. Paavolle selviää, että sairastaminen ei olekaan kivaa vaan kovin yksinäistä ja
pelottavaakin vaikka muut lapset lohduttavat. Pian Paavo toipuu, mutta hän on saanut sylipaikan ja huolenpitoa osakseen. 

Tämä kirja sopii luettavaksi sairasvuoteen äärellä. Se antaa toivoa pienelle potilaalle pikaisesta parantumisesta. Kuten kaikissa Virtas-kirjoissa tässäkin on mukana suuria tunteita. 

Kokeneen kasvattajan viisautta

Virtasten kirjasarja on mummoikäisen Anneli Kannon rakkaudella ja suurella ymmärtämyksellä kirjoitettu tarinakokoelma. Tällaista elämä oli vielä 50-luvulla, isoimmat huolehtivat pienemmistä.  Vaikka lapsiluku ja perhemalli ei vastaa moniakaan nykyperheitä, pieni lukija voi löytää vertauskohtia omasta lähipiirinsä lapsista, serkuista, pihapiiristä tai tarhakavereista.

Mikä Virtasissa kiehtoo niin lasta kuin aikuistakin? Lapset eivät ole ylikilttejä, enemmänkin peppimäisen neuvokkaita. Virtaset ovat lasta voimaannuttavia kirjoja. Aikuista kirjat auttavat katsomaan lasta ymmärtävän huumorin silmälasien läpi.

Ne kuvat!

Kuvat ovat paljon tärkeämpiä nykylapselle kuin meille aikuisille, jotka olemme kasvaneet enemmän tarinan varassa. Noora Katon isokokoinen kuvitus on palvelee hyvin tekstiä. Jälki ei ole aina pikkusievää: Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat –kirjassa isot tytöt on kuvattu hirviöiksi, kun he tapaavat veljensä sotkemassa huonettaan.

Huumori kukkii myös kuvissa: Perttu Virtasen kateus-kirjassa pehmolelu mukailee päähenkilön tunnetilaa.

Nyt sarjassa on ilmestynyt kymmenen kirjaa. Odotamme innolla seuraavaa kymmentä!